Teimme mieheni kanssa kalakeittoa isomman erän pakkaseen, että voi sitten sieltä ottaa, kun nälkä tulee ja on halvempaa.
Minä pilkoin erinäisen erän kasviksia ja mieheni fileroi lohen. Koiramme Milli (welsh corgi,cardigan) ja Doris (welsh corgi,pembroke) 3-vuotiaita kumpainenkin,  tietty vahtasivat koko ajan touhujamme. Ne ovat valmiita milloin tahansa siivoamaan kaiken lattialle putoavan.
Selviää ainakin mitä eivät syö. Aina pitää tietty olla varovainen, etteivät kerkiä sopimattomia syömään.
Koiramme tykkäävät viilistä, namupaloista, nakinpaloista, metwurstista ja monesta muusta herkulliselle tuoksuvasta. Corgit ovat tunnettuja ahneudesta ja loppumattomasta kiinnostuksesta syömiseen.  Cayennepippuri, sipuli ja valkosipuli ovat niiden mielestä ihan syömäkelvottomia.

Minä taas pidän aika monesta ruoasta, joten en luettele niitä tässä, koska siihen menisi niin kauan aikaa.En osaa innostua kaalikääryleistä, läskisoosista, keitetyistä perunoista paljaaltaan, ravuista, mistään extreme-hyönteisruokalajista, suurustetusta hernekeitosta (suurustamaton on hyvää)suurustetut keitot ovat kamalia omasta mielestäni. Jotkut ihmiset kyllä ovat onnistuneet tekemään niistä hyviä, mutta en vaan tykkää. Savukala ei ole myöskään minun mieleeni. Joskus olen mieheni nähden syönyt savulohta, ennenkuin huomasin, ettei minun pitänyt tykätä siitä.
Näin se psykologia toimii, että jos ei tiedä miltä jokin maistuu, ei voi tietää tykkääkö. 
Olen aikuisena oppinut tykkäämään mm. parsakaalista, herkkusienistä,kukkakaalista ja kaalilaatikosta. Keitetyistä perunoista lakkasin tykkäämästä koulussa. Makuaistini kärsii mausteisesta ja tulisesta ruoasta, en voi syödä oikein sellaisia. Polttelee suussa niin kamalasti. Mutta ei sitä tiedä mitä tulee syömään, kun on pakko. Ja kaikki ruoka on tietty syötävää, jos on nälänhätä tai puute ruoasta.  Aina voi yllättää itsensä ja toiset.

Tällaista ruokaa teimme kerran, siinä oli perunasipulisekoitusta, jauhelihaa, tomaattia, oliivia ja .821390.jpg
basilikaa, slurps,jam.